Linssilasagne

Aavistelin, että tästä tulisi uusi suosikkiruokani. Aavistelin, että tämä saattaisi maistua perjantai-iltana punaviinin kanssa. En kuitenkaan aavistanut, että se on näin valtavan hyvää!

Linssilasagne (noin neljä annosta) 

Tomaattikastike:
1 iso sipuli
3 kynttä valkosipulia
Oliiviöljyä kuullottamiseen
2 purkkia Mutti-tomaatteja
2 dl punaisia linssejä
mustapippuria
1/4 tl jodioitua suolaa
oreganoa
basilikaa 

Valkoinen kastike:
2 dl raastettua parmesania
250 g maitorahkaa
250 g ricottaa
125 g pehmeää vuohenjuustoa
3 rkl oliiviöljyä
3 tl kuivattua basilikaa
1/4 tl suolaa 

Lasagnelevyjä (gluteenittomia)
Raastettua parmesania pinnalle 

Silppua sipuli ja valkosipulia ja kuullota niitä hetki runsaassa oliiviöljyssä. Soseuta tomaattisäilykkeet sauvasekoittimella ja lisää joukkoon mustapippuri ja suola. Kaada tomaattisose kattilaan sipuleiden seuraan. Lisää linssit ja anna hautua noin 15–20 minuuttia (kannattaa sekoitella välillä, linssit meinaavat tarttua pohjaan helposti). Raasta parmesanjuusto ja sekoita valkoisen kastikkeen aineet keskenään. 

Voitele uunivuoka ja laita pohjalle pari kauhallista tomaattikastiketta, joiden päälle tulee ensimmäinen lasagnelevykerros. Levitä valkoista kastiketta lasagnelevyjen päälle. Jatka kerroksia, kunnes kaikki ainekset on käytetty (noin 30 x 20 cm uunivuokaan kerroksia saa tehtyä 4–5 riippuen kastikkeiden annostelusta - valkoisen kastikkeen kanssa kannattaa olla säästäväisempi). Paista uunissa 225 asteessa noin 45 minuuttia. 

Kuvaaja oli syöntihetkellä sen verran malttamaton, että tämän parempaa kuvaa ei ruoasta saatu. Ehkä ensi kerralla sitten parempia kuvia...

Parasta just nyt

Aina silloin tällöin arkiruokien vakiokastiin pääsee joku uusi tulokas. Nakkilaatikon uusin tulokas (heti tämän herkullisen maapähkinätofukastikkeen jälkeen) on ihan oma resepti, mutta silti tai juuri siksi ihan törkeän hyvää ja äärettömän helppotekoinen. Nimeä tälle uudelle sapuskalle ei ole vielä keksitty, joten tässä se esiintyy tylsällä ainesosaluettelomaisella nimellä.

Tomaattinen kikhernekastike

1-2 sipulia
2-4 valkosipulinkynttä
½-1 chili
(kaksi edellistä voi korvata myös punaisella thai curry -tahnalla tai panang curry -tahnalla)
öljyä paistamiseen
1 prk kikherneitä
(1-3 porkkanaa raastettuna)
200 g pakasteherneitä
1 prk tomaattimurskaa/muita säilöttyjä tomaatteja
200 ml (kermaista) kookosmaitoa
(100-300 g leipäjuustoa/kotijuustoa)
kaffir-limen lehteä/limemehua

Raasta porkkanat (jos haluat käyttää niitä). Pilko sipuli, valkosipuli ja chili ja paista niitä sekä mahdollista porkkanaa hetki pannulla öljyssä (jos käytät curry-tahnaa, lisää se sipulin kanssa pannulle). Lisää pannulle kikherneet ja tomaattimurska. Esilämmitä pakasteherneitä mikrossa noin 2*2 minuuttia välillä sekoitellen ja lisää herneet pannulle. Lisää vielä kookosmaito ja anna porista hiljalleen noin vartin verran. Tässä välissä ehtii hyvin keitellä riisit kastikkeen kaveriksi. Jos haluat lisätä leipäjuustoa kastikkeeseen, tee se melko loppuvaiheessa, ettei juusto sula liiaksi. Kaffir-limen lehdet/limemehu kannattaa lisätä juuri ennen tarjoilua. Nauti riisin kanssa ja toivo, että kastiketta jää seuraavalle päivälle!

Tämä on todellinen arjen sankariruoka, niin nopeasti ja helposti se valmistuu. Kikherneiden tilalla voisi kokeilla vaikkapa linssejä tai papuja, ja kai siellä saattaisi joku kanakin viihtyä. Ilman leipäjuustoa resepti on muuten myös vegaaninen.

Kun tomaattisalsan resepti on hukassa, klikkaa tätä otsikkoa

Otsikko edustaa mielestäni kaikista maailman otsikoista epämiellyttävintä otsikointityyliä, mutta tällä kertaa se on toivottavasti käytännöllinen. Etsin tätä Hesarin salsareseptiä viimeksi uutenavuotena, enkä millään meinannut löytää sitä. Seuraavalla kerralla ei siis tarvitse tapella Googlen kanssa ja yrittää muistaa reseptin julkaisuvuotta.

Tein salsasta oman versioni, koska jääkaapissa oli piakkoin nahistuva paprika, jonka halusin käyttää hyvin. Lisäksi olin malttamaton, enkä kaltannut tomaatteja.

Uudenvuoden salsa 

2 sipulia
2-4 valkosipulin kynttä
1 chilipalko
1 suippopaprika
öljyä kuullottamiseen
4 tomaattia
1-2 rkl tomaattipyreetä
1 rkl hunajaa
suolaa
mustapippuria

Pilko sipuli, valkosipulin kynnet, chili (ota mukaan siemenet niin halutessasi) ja suippopaprika. Pilko myös tomaatit pienehköiksi kuutioiksi. Kuullota sipuleita, valkosipuleita, chiliä ja paprikaa hetki öljyssä. Lisää tomaattikuutiot ja tomaattipyre. Anna hautua ainakin kymmenen minuuttia. Mausta hunajalla, suolalla ja mustapippurilla (korianteri ja muut yrtit sopisivat varmasti mainiosti mukaan!).

Tämä salsa on nopea ja herkullinen. Meillä sitä syötiin ensin nyhtöpossun ja -kanan kaverina, sitten siihen dippailtiin tortillasipsejä ja loput heitettiin täytteeksi jokirapupitsaan. Kokemukseni mukaan salsa sopii hyvin myös vaikkapa kasvispyöryköiden kastikkeeksi, monikäyttöinen kaveri siis. Salsasta ei tullut napsaistua kuvaa, mutta korvaavaksi kuvaksi valikoitui Viikin kasvihuoneista otettu kuva. Voi olla, että siellä kasvatetaan hyviä salsatomaatteja.

Onko aina pakko säätää?

On. Säätäminen on asian ydin.

Saan usein kotikriitikoltani kommentteja siitä, että muokkaan reseptejä "paremmiksi". Kriitikon mukaan etenkin ensimmäisellä kerralla on seurattava reseptiä pilkuntarkasti. Jos jokin ainesosa puuttuu, sitä lähdetään hakemaan, vaikka yritänkin yleensä tyrkyttää korvaavia tuotteita ja välttää kauppareissun.

Pidän itseäni varsin hyvänä (Suomi-sarjatason) kokkina, mutta leipurina olen kelvoton. Osittain jauhopeukaloisuuteni johtunee juuri siitä, että en malta mitata aineita tarkalleen. Silloin tällöin iskee kuitenkin pakottava tarve saada uunituoretta leipää, ja jos edellisestä yrityksestä on tarpeeksi kauan aikaa, saatan uskaltautua puuhaan. Tällä kertaa toimin lähes kriitikon ohjeiden mukaan ja poimin kotimatkalla lähikaupasta mukaan psylliumia, jotta voin seurata ohjetta orjallisesti.

Kaikkien kotikokkien paras ystävä, Google, toimi apunani tälläkin kertaa: alkuperäinen ohje löytyy täältä. Yrityksistäni huolimatta päädyin kuitenkin säätämään, joten oma versioni on kirjattuna alla.

Sämpylät

4 dl vettä
1 rkl psylliumia
1 dl kaurahiutaleita
1/4 tl suolaa
1/2 rkl sokeria
1/2 dl rypsiöljyä
50 g juustoraastetta
1/2 dl tattarijauhoa
1 dl kuituleipäjauhoseosta (Finax)
3 dl gluteenitonta jauhoseosta
1 ps kuivahiivaa

Mittaa vesi kulhoon ja sekoita joukkoon psyllium ja kaurahiutaleet. Anna turvota kymmenen minuuttia. Sekoita tällä välin toisessa kulhossa keskenään suola, sokeri ja jauhot sekä kuivahiiva.

Lisää psyllium- ja kauraveden joukkoon rypsiöljy ja juustoraaste. Sekoita sähkövatkaimella (taikinkoukuilla) ja lisää mukaan myös jauhot pienissä erissä. Öljyä kädet ja pyörittele taikinasta sämpylöitä (kymmenisen pientä sämpylää). Kohota sämpylöitä noin 20 minuuttia lämpimässä paikassa. Paista 10-15 minuuttia 225 asteessa.

Kriitikko ylisti näitä sämpylöitä, jotka tarjoiltiin chilisen bataattisosekeiton kanssa. Epäilen, että tämä työtapaturma saattoi johtua joko siitä, että a) en kertonut muokanneeni reseptiä; b) meillä molemmilla oli huutava nälkä tai c) lorautin bataattisosekeittoon pian vanhentuvaa kuohukermaa, ja keitto oli ihan uskomattoman samettista - sen kanssa olisi syönyt vaikka kuivia leivänkännyköitä.

Voiko tofu olla hyvää?

Olen itse aina (tai niin kauan, kun olen tofua maistellut) pitänyt tofusta. Ainakin, jos se on maustettu hyvin ja riittävästi. Monesta suusta olen silti saanut kuulla, että se ei ole hyvää, ja tästä syystä tofu ei meilläkään kovin usein komeile ruokapöydän kirkkaimpana tähtenä.

Eräänä kesäisenä päivänä bongasin kuitenkin internetin syövereistä tämän tofuohjeen, ja päätin laittaa sen toteutukseen kysymättä sen kummemmin lupaa keneltäkään. Ruoalla oli kiva tarina, ja koska olin itsekin juuri palannut Amsterdamin indonesialaisia herkkuja notkuvien pöytien ääreltä, resepti sopi päivällispöytään kuin nenä päähän.

Maapähkinävoita etsiessäni jouduin näkemään hieman vaivaa, mutta Prismasta löytyi versio, jossa ei ollut muuta kuin pähkinää (eli ei lisättyä suolaa, sokeria tai muutakaan ylimääräistä). Srirachan määrä tuntui paperilla hurjalta, mutta lopputulos oli erinomainen. Tein muutamia muokkauksia, joten tässä oma versioni.

Tofua maapähkinäkastikkeessa

n. 270 g kiinteää tofua
2-4 valkosipulinkynttä
2-4 kevätsipulia (ilman vartta)
rypsiöljyä paistamiseen

Kastike
3 rkl maapähkinävoita
3 rkl ketjap manis -soijakastiketta
(2 rkl sitruunamehua)
1 rkl Srirachaa
0,5-1 dl vettä
kevätsipulien varret

Jos tarjoilet kastikkeen riisin kanssa, laita riisi ensin kiehumaan. Tämä ruoka valmistuu todella nopeasti!

Paloittele tofu ja silppua kevätsipulit ja valkosipulit. Ruskista tofupaloja rypsiöljyssä pannulla. Kun ne ovat saaneet jo vähän väriä, lisää kevätsipulit ja valkosipulit. Sekoita kastikkeen aineet keskenään (voit jättää vähän kevätsipulin varsia koristeeksi) ja hulauta koko komeus tofupalojen ja sipuleiden päälle. Anna kastikkeen lämmetä, maista, ja lisää tarvittaessa vettä tai soijakastiketta.

Tätä nykyä maapähkinäherkkua on tarjottu meillä jo muutamaan otteeseen, ja kuulemma se on "aivan älyttömän hyvää". Mikä parasta, se on myös nopea ja helppo arkiruoka: ainekset kastikkeeseen löytyvät yleensä aina jääkaapista. Tätä kastiketta voisi joskus maistella myös vaikkapa kanan kaverina.

Idän ihme

Nakkilaatikko on ollut hiljainen kauan. Perinteiset selitykset tiivistettynä: aikaa kirjoittamiseen on liian vähän ja syöjä on liian nälkäinen ottaakseen kuvia. Seuraavaksi itse asiaan.

Syksyllä yksi suosikkiruoistani on jälleen kerran ollut kaalilaatikko. Spottasin muutamia vuosia sitten ravitsemustieteen opiskelijoiden kerhohuoneella geneerisestä aikakauslehdestä venäläisen kaalilaatikon ohjeen, jota olen sittemmin soveltanut menestyksekkäästi useita kertoja omassa kyökissäni. Koska ohjeen tihrustelu kännykän näytöltä on joskus vähän ärsyttävää ja koska olen tehnyt ohjeeseen muutamia muutoksia, päätin kirjoittaa oman versioni tänne digitaaliseen reseptivihkooni.

Venäläisehkö kaalilaatikko

2 sipulia
400 g jauhelihaa (sika-nauta käy hyvin)
runsaasti kaalia (noin 600-800 g)
(pari jämäporkkanaa)
1 dl puuroriisiä
(1 maustekurkku)
öljyä jauhelihan ruskistamiseen
(juoksevaa kasvirasvavalmistetta vuoan voitelemiseen)

Mausteliemi
4-5 valkosipulinkynttä
400 g tomaattimurskaa
120 g smetanaa tai ranskankermaa
3 rkl siirappia
4-5 dl lihalientä
valkopippuria
mustapippuria

Laita vesi kiehumaan lihalientä varten, jos käytät liemikuutiota (jos käytät valmista lientä, sitä ei tarvitse lämmittää). Silppua sipuli ja ruskista se jauhelihan kanssa pienessä määrässä öljyä.

Voitele iso uunivuoka. Paloittele kaali, porkkanat ja maustekurkku sopiviksi paloiksi (laatikko on hyvää myös ilman porkkanaa ja maustekurkkua). Lado kaalia, porkkanaa, maustekurkkua, jauheliha-sipuliseosta ja puuroriisiä kerroksittain vuokaan.

Purista tai paloittele valkosipulinkynnet. Sekoita mausteliemen ainekset keskenään ja kaada mausteliemi uunivuokaan.

Paista 200 asteessa reilu tunti. Sekoita välillä, jotta pinta ei pala. Tarjoile puolukkahillon kanssa. On muuten hyvää!

Koska blogipostaus ilman kuvia on tylsä, mutta tästä herkullisesta kaalilaatikosta ei vielä ole kuvaa, loppuun satunnainen lomakuva Tromssasta.

Falafeli vaikka - ennen ku se palo

Elämä on epäreilua. On suorastaan julmaa, että perjantai-iltani suurimman harmituksen aiheen tarjosi lataamaton kameran akku, enkä saanut kuvaa valmistamastani annoksesta. Todellinen ensimmäisen maailman ongelma. Toisaalta kuvattomuus oli ehkä myös siunaus, sillä falafeliannokseen vokkaamani itämaiset pakastevihannekset eivät näyttäneet lautasella kovinkaan iloisilta.

Palataan kuitenkin niihin falafeleihin, sillä ne olivat nättejä ja ennen kaikkea herkullisia! Joskus tuntuu, että kikherneitä muussaamalla saa vain mauttomia pyöryköitä, jotka eivät meinaa pysyä kasassa paistaessa, mutta tällä kertaa onnisti. Todennäköisesti hyvä maku ja onnistunut rakenne olivat seurausta rohkeasta maustamisesta ja salaisesta ainesosasta - perunasta!

Tässäpä siis hyvä falafel-ohje perjantai-iltojen ratoksi:

Falafel-pyörykät (noin 20 kappaletta)

240 g (purkillinen) kikherneitä
1 peruna raastettuna
2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
1 chili
2 kananmunaa
0,5 dl seesaminsiemeniä
0,5 dl korppujauhoja
suolaa
mustapippuria
garam masalaa
juustokuminaa
korianteria
inkivääriä
cayennepippuria
öljyä

Kuullota sipuleita, valkosipuleita ja chiliä pannulla pienessä määrässä öljyä. Hienonna valutetut kikherneet ja raastettu peruna tehosekoittimella. Lisää joukkoon kuullotetut sipulit ja chilit, kananmunat, seesaminsiemenet, korppujauhot ja mausteet ja sekoita massa tasaiseksi lusikalla, kauhalla tai käsin. Lisää korppujauhoja tai seesaminsiemeniä, jos massa tuntuu liian juoksevalta. Pyörittele massasta pallosia ja paista niitä öljyssä sen verran, että pinta saa väriä ja rakennetta. Laita pyörykät uunipellille ja paista 200 asteessa noin 15  minuuttia.

Meillä falafelien lisäksi keitettiin riisiä ja vokattiin niitä jo mainittuja surullisia itämaisia vihanneksia. Lisäksi tarjoiltiin maustamattomasta jogurtista tehtyä valkosipuli-minttu-limekastiketta. Myös vanha kunnon Aasian ketsuppi eli sweet chili sopii erinomaisesti falafelien kanssa.

Ja jos otsikko tuntuu kryptiseltä, kannattaa etsiä käsiinsä Kanan ensialbumi wRAP ja kuunnella raita numero viisi. Suomalaista poplyriikkaa parhaimmillaan...