Juhannusmenu

Juhannuksena iloinen seurueemme suuntasi Rymättylään juhlimaan keskikesää. Kauppalista tehtiin etukäteen kollektiivisesti google docs -palvelun avulla ja kaupassa käynti suoritettiin muka ruuhkien välttämäiseksi vasta Raisiossa. (Loppputulos oli se, että ruuhkaa oli varmasti ihan yhtä paljon kuin Helsingissä olisi ollut pari tuntia aiemmin, ja kaiken lisäksi vieraassa kaupassa joidenkin tuotteiden löytäminen oli tuskastuttavan hankalaa. Kaupasta kuitenkin selvittiin ulos ehjin nahoin ja kaikki tarpeellinen ja aika paljon tarpeetontakin saatiin haalittua mukaan.)

Erilaisten logistiikkaongelmien vuoksi emme saaneet (vielä) hankittua Rymättylään kunnon kaasugrilliä, mutta Prismasta napattiin mukaan muurikkapannu, joka hoiti hommansa enemmän kuin mallikkaasti. Ensimmäisenä iltana maltoimme kypsytellä hiillosta kyllin kauan ja saimme nauttia herkullisista grillipitsoista, joiden alkuperäinen ohje on Glorian ruoka & viini -lehdestä. Koska jätin tietenkin lehden mökille enkä näköjään osaa nyt tarvittavalla intensiteetillä käyttää ystävääni Googlea, joudun tarjoilemaan reseptin sijaan ainoastaan kuvia. Nokkelimmat varmaan kuitenkin osaavat kaivaa pitsataikinan reseptin jostain käsiinsä.

Pitsapohja valmistettiin siis normaalin käytännön mukaan ja sen annettiin kohota sopivasti. Taikinasta leivottiin lättyjä, jotka paistettiin muurikalla ensin molemmin puolin, minkä jälkeen täytteet kasattiin pitsan päälle. Lopulta pitsoja paistettiin vielä täytteiden kanssa yhdeltä puolelta sen aikaa, että mozzarellat muuttivat olomuotoaan kiinteästä valuvaksi.

Pitsojen päälle lätkittiin siis ohjeen mukaisesti rukolapestoa (rukolaa, basilikaa, paahdettuja pinjansiemeniä, sitruunan kuorta, oliiveja, kapriksia, oliiviöljyä ja mustapippuria), kirsikkatomaatteja, herkkusieniä (portobellojahan ei tietenkään saanut Raision Prismasta) ja mozzarellaa. Lautasina toimivat leivinpaperit. Palanpainikkeena nautittiin lisäksi savukalasalaattia. Kuvassa mökki-idylliä ja herkkupitsoja.

Mökillä tai ylipäänsä leppeinä kesäaamuina on ihanaa, kun on aikaa juoda monta kupillista kahvia ja valmistaa ihana aamiainen. Niinpä juhannusaattoaamuna päätimme hankkiutua eroon pääsiäisestä saakka pakastimen pohjalla viruneista ranskanleivistä ja syödä köyhiä ritareita. Jos aamiainen koostuu lähinnä vaaleasta leivästä, rasvasta, kermavaahdosta ja tuoreista, aivan ihanista suomalaisista mansikoista, ei sitä ehkä kannata edes yrittää kuvailla yhdelläkään adjektiivilla.

Juhannusaattoillan ruokameiningeistä on hiukan vähänlaisesti kuvia, mutta nautimme supergrillimme antimista myös tällöin. Grillissä vierailivat muun muassa tuorejuustotäytteiset herkkusienet pekonilla, erilaiset vihannekset, teriaki-kuohuviinimarinoidut lohipalat sekä neiti J:n legendaarisen marinadin kautta kierähtäneet broilerin sisäfileet. Lisäksi syötiin tietysti uusia perunoita ja eilistä savulohisalaattia. Viineinä maisteltiin erinomaisia personal sommelierin valitsemia tuotteita, joista erityisesti voinen chardonnay jätti miellyttävän muistijäljen. Kesäkeittiömme esittäytyy seuraavassa kuvassa.

Vertailun vuoksi on vielä laitettava kuva juhannuslauantain aamiaisesta, joka jää jokseenkin edellisaamuisen varjoon. Makkaraa, suklaata ja halpiskolaa. Loppupäivän aikana pisteltiin kyllä poskeen myös sisäfilettä, vihanneksia, salaattia ja muurikkalettuja mansikoilla, mutta kuvaaja ei selvästikään jaksanut enää keskittyä kuvaamiseen. Siispä suklaa-makkara-aamiainen jääköön juhannuksen viimeiseksi tunnelmakuvaksi.