Maailman paras piirakka

Otsikko voi tuntua liioitellulta, ja sitä se myös todennäköisesti on. Tämä piirakkapohja on kuitenkin kahvileipäkokkaukseni kulmakivi - piirakka valmistuu vaivattomasti ja kohtuullisen nopeasti ja siihen voi käyttää täytteeksi lähestulkoon mitä vain. Alunperin löysin reseptin googlettelemalla raparperipiirakan ohjetta, mutta myöhemmin se on siirtynyt analogiseen reseptiarkistooni paperinpalana.

Kuten kuvasta näkyy, muutama piirakka on tullut kokkailtua tällä ohjeella. Täytteen paikalla pääosaa on esittänyt alkuperäisen raparperin ja kuvassa esiintyvän mangon ohella myös mansikat, vadelmat ja mustikat sekä näiden erilaiset yhdistelmät. Todennäköisesti myös muut hedelmät, kuten omenat, päärynät tai persikat passaisivat tähän piirakkaan mainiosti.

Ravitsemustieteilijänä pyrkimykseni on tietenkin syödä terveellisesti, joten olen modannut reseptiä hiukan näennäisesti terveellisempään suuntaan. Tosiasia on kuitenkin, että ihminen, myös ravitsemustieteilijä, tarvitsee silloin tällöin jotain hyvää ja ei-niin-terveellistä. Etenkin kesäisenä iltapäivänä moni asia ei maistu paremmalta kuin raparperi-mansikkapiirakka höyryävän kahvin kera.

Marja- tai hedelmäpiirakka

100 g juoksevaa kasvisrasvavalmistetta
1 dl sokeria
1 kananmuna
0,5 dl vettä
1 dl kauraleseitä tai -hiutaleita
2 dl vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta
2 tl vaniljasokeria
2 tl kardemummaa
1 tl leivinjauhetta

Täyte
n. 2 dl pilkottua raparperia tai purkillinen mangoviipaleita tai n. 500 g marjoja
0,5 dl sokeria
2 kananmunaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa tai ranskankermaa tai turkkilaista jogurttia

Sekoita pohjan aineet keskenään lusikalla tai pienellä kauhalla. Levitä taikina vuokaan ja asettele raparperit, hedelmät tai marjat päälle. Sekoita loput täytteen aineet keskenään ja kaada piirakan päälle. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Alkuperäiseen ohjeeseen verrattuna olen siis vähentänyt rasvan ja sokerin määrää ja vaihtanut osan vehnäjauhoista kauraleseisiin tai -hiutaleisiin. Varmaan terveellisemmäksikin ohjetta voisi kehittää, mutta kyllä hyvän piirakan kuuluukin olla vähän dekadentti. Kuten sanottua, tällä ohjeella voi helposti yllättää kesäisen kahviseurueen, mutta takuuvarmasti piirakka maistuu hyvältä myös talvella. Ja syksyllähän tähän voisi laittaa vaikka puolukoita - tosin sokerin määrää voisi silloin ehkä hiukan lisätä. Tällä kertaa piirakassa oli pussillinen Rainbow'n kuningatarmarjoja.

Loppuun on vielä mainittava, että kuten kaikki muutkin, minäkin kävin maistelemassa herkkuruokia Taste of Helsingissä. En ehkä tällä kertaa yhdy ylistävään kuoroon, mutta myönnettävä on, että tällaisia tapahtumia Helsinki kaipaa. Kritiikkiä luvassa myöhemmin omassa erillisessä postauksessaan.

Sunnuntaipitsa

Vuorotyöläisen elämä on tunnetusti epäsäännöllistä, ja niinpä sunnuntaipitsaa maisteltiinkin tällä kertaa maanantaina nautiskellen samalla Ranskan ja Englannin tarjoilemasta jalkapalloviihteestä. Pitsa on mahtava ruoka monessakin mielessä: siihen voi upottaa kaikki jämät jääkaapista ja se on aina hyvää!

Koska olen ollut sunnuntaipitsan syöjä jo useita vuosia, olen kehittänyt joitakin pakkomielteenomaisia pitsatraditioita. Ensinnäkin pitsakivi on aika pop. Toisekseen tomaattikastikkeeksi ei missään nimessä käy edes Heinzin ketsuppi, vaan kastike pitää sotkea itse ketsupista, pyreestä ja erinäisistä mausteista. Ja mikä tärkeintä, juustoraasteen paikka on mielestäni tomaattikastikkeen ja täytteen välissä, ei siis koko komeuden päällä. Näin pitsasta tulee kauniimpi ja juustoa ei tule laitettua ihan liikaa.

Pitsan tekeminen on parhaimmillaan saumatonta yhteistyötä. Meillä työnjako menee nykyään yleensä niin, että minä teen pitsapohjan herra O:n väsätessä tomaattikastikkeen. Tomaattikastikkeen on hyvä antaa seistä jääkaapissa hetki ennen levittämistä, joten jos koko pitsantekoprojektin suorittaa yksin, sen voi hyvin tehdä ensimmäisenä tai vaihtoehtoisesti taikinan kohotessa.

Tomaattikastike
1 osa Heinzin tomaattiketsuppia
1 osa tomaattipyrettä
loraus hunajaa
2-4 valkosipulin kynttä murskattuna tai pieninä paloina
oreganoa
balsamiviinietikkaa
suolaa
mustapippuria
kuivattua minttua tai muita mausteita mielen mukaan 

Pitsapohja
(tällä ohjeella tehdään meillä kaksi pyöreää pitsakivelle sopivaa lättyä)
3 dl kuumaa vettä
1 rkl psylliumia
n. 1 dl kauraleseitä tai kaurahiutaleita
n. 2 dl gluteenitonta jauhoseosta
1 pussi kuivahiivaa
ksantaania
suolaa
oliiviöljyä 

Sekoita psyllium kuumaan veteen ja anna turvota noin kymmenen minuuttia (kuumaan siksi, että se olisi vielä kuivahiivaa lisätessä jossain määrin lämmintä). Sekoita kuivahiiva ja ksantaani (käytä purkin ohjeen mukainen määrä) pieneen määrään jauhoja ja lisää kauraleseet tai -hiutaleet sekä jauhot veteen. Lisää myös pieni määrä suolaa. Sekoita puuhaarukalla (ehdoton!) lisäten jauhoja, kunnes voit siirtyä vaivaamaan taikinaa käsin. Kannattaa lisätä jauhoja pienin mahdollinen määrä, toisin sanoen vähäinen käsiin tarttuminen on pienempi haitta kuin liian tymäkkä taikina. Käsiin tarttumista voi vähentää myös lorauttamalla oliiviöljyä joukkoon. Anna kohota 15-30 minuuttia lämpimässä. Muotoile kaksi pyöreää pitsapohjaa, laita pohjalle tomaattikastiketta ja juustoraastetta ja täytä haluamillasi täytteillä. Paista 250 asteessa noin 12 minuuttia pitsakiven päällä.

Kuvan pitsa on valmistettu jo aikapäiviä sitten, joten en nyt tarkalleen muista, mitä se on päälleen saanut. Kyseessä lienee kuitenkin nakkilaatikossa jo legendaarisen aseman saavuttanut punasipuli-pinjansiemen-vuohenjuustopitsa, jonka päälle on nakattu vielä avokadoviipaleita ja rukolaa. Tämänkertainen pitsa oli puolestaan meille uudehko yhdistelmä (joskin kokonaisuudessan melko klassinen): punasipuli-pinjansiemen-artisokka-mozzarella. Toisena vaihtoehtona tarjoiltiin kreikkalaista pitsaa: paprikaa, punasipulia, oliiveja ja fetaa.

Ja jotta saisin itseni kuulostamaan entistäkin enemmän pitsafundamentalistilta, kerron vielä, miten punasipulit kuuluu mielestäni (ainakin silloin, kun ne tarjoillaan pinjansiementen kanssa) käsitellä ennen niiden ujuttamista pitsaan. Punasipulit paistetaan nopeasti oliiviöljyssä kuumalla pannulla. Kun sipulit ovat pehmentyneet, joukkoon heitetään pinjansiemenet (tässä vaiheessa levy kannattaa yleensä jo ottaa pois päältä, sillä pinjansiemenet kärtsäävät helposti) ja loraus balsamiviinietikkaa. Annetaan hautua hetki.

Linssipihvit

Koska olen vasta virittäytymässä blogin pitämisen ihmeelliseen maailmaan pitkääkin pidemmän hiljaisuuden jäljiltä, päätin kaivella valokuva-arkistoja, sillä vaikka blogia ei olekaan pidetty, niin ruokaa on kyllä tehty, ja usein annoksesta on vielä napattu kuva tai kaksi. Ensimmäinen haaviin osuva kuva oli tällä kertaa nämä maanmainiot linssipihvit. Resepti taitaa olla alunperin peräisin Pirkan sivuilta, mutta ainakin nämä kyseiset pihvit on tehty vähän modatulla reseptillä - muun muassa maissijauho on unohtunut pois.

Nämä linssipihvit ovat mielestäni erinomaista apetta. Ensinnäkin, ne maistuvat hyviltä, ja toisekseen, linssit ovat melkoisen hyvä proteiinin, kuidun ja raudan lähde. Lisäksi linssien rakenne puuroutuu keitettäessä ja pihvimassaa vaivatessa sen verran, että näiden pihvien luulisin maistuvan sellaisellekin, jota linssien rakenne jotenkin ahdistaa. Pitäisi päästä kokeilemaan. Ekstrabonuksena voidaan tietenkin mainita vielä se, että pihveihin voi helposti lisätä jääkaapista kaikki nahistuneet porkkanat ynnä muut vihennakset.

Linssipihvit
2 dl punaisia linssejä
4 dl vettä
1-2 punasipulia
2-4 valkosipulinkynttä
1 chili
currya
juustokuminaa
suolaa
mustapippuria
2 kananmunaa
öljyä paistamiseen 

Huuhtele linssit ja keitä niitä noin kymmenen minuuttia (linssien keittämiseen riittää tässä tapauksessa tuo kaksi kertaa linssien tilavuuden verran vettä, mutta tilannetta kannattaa kuitenkin tarkkailla ja lisätä vähän vettä, jos näyttää, että linssit alkavat palaa pohjaan). Linssien kiehuessa silppua puna- ja valkosipulit sekä chili ja paaha niitä pienessä määrässä öljyä pannulla. Voit lisätä curryn ja juustokuminan sipuleiden joukkoon paistamisen loppuvaiheessa tai myöhemmin pihvitaikinamössön sekaan. Jäähdytä keitettyjä linssejä hetki, sekoista paahdetut sipulit ja chili, mausteet ja kananmunat linsseihin ja sekoita tasaiseksi. Paista pihveiksi pannulla öljyssä.

Pihvien seuralaiseksi sopii erittäin hyvin esimerkiksi basmatiriisi, sweet chili -kastike ja jogurttipohjainen kastike (esimerkiksi tsatsiki tai raita). Usein meillä pistellään linssipihvejä myös ihan pelkälleen tai vaikkapa höyrytettyjen kasvisten kanssa.