Jämämestariutta testattiin tänään kyseenalaisella tavalla. Kyseenalaisella siksi, että vaikka jääkaappimme pullisteli viikonlopun jäljiltä mitä erilaisempia jämämestarin suosikkiraaka-aineita, olimme edellisenä iltana käyneet hakemassa mukaan kiinalaista vierailtuamme kolmen eri perheen kodissa (miksi, oi miksi, asuntonäytöllä on aina kiinnostavampaa tutkia senhetkisten asukkien kirjahyllyn sisältöä sen sijaan, että osaisi kiinnittää huomionsa johonkin tärkeään?). Hyi meitä, mutta kyllä vaan maistui kenraali Tsaoin kana ja erityisesti sen vanavedessä tarjoiltu parsakaali hyvältä.
Kanaahan oli annoksissa yllin kyllin ja luonnollisesti riisistä jäi puolet, joten tänään jatkettiin seesamikenraalikanaa punasipulilla, porkkanalla, valkosipulilla, seesaminsiemenillä, sweet chilillä ja soijalla. Myös riisit heitettiin sekaan pannulle. Hyvää oli, taas, ja jäipä tätä kiinalaiseksi pyttipannuksi ristittyä jämämörssellystä vielä huomiseksikin.
Täyttä onnistumista ei jämämestariudessa tullut tänäänkään, sillä viikonloppuna ostetut tuoreet mansikat olivat niin homeessa, että ne oli pakko heittää pois. Sen sijaan pakastimesta sulatetut raparperit ja mansikat olivat vielä sen verran kunnossa, että kunnon jämämestarin tavoin keittelin niistä vielä herkullisen hillon kaurapuuron ja lettujen kaveriksi. Tai voihan sillä täyttää vaikka kakun tai kääretortun, jos oikein hurjaksi ryhtyy vapaapäivillä. Epäilen kuitenkin vahvasti leipomiskärpäsen iskua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti